lauantai 27. elokuuta 2011

Lämmintä

Tämä oranssi pallopaperi on mun lempparia! Kortti siis syntyi sen innoittamana. Pallojen vastapainoksi liimailin hopeisia ääriviivatarraviivoja hieman seittimäisesti alaosaan ja muutaman myös yläosaan. Oranssi ruutunauha luo niin ikään vastapainoa palloille. Onnitteluteksti on ääriviivatarra ja siinä on mielestäni ihana fontti. Puolihelmet viimeistelevät kokonaisuuden suloisella epäjärjestyksellään.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Pinkkiä ja vinkkiä

Tällainen valmistui vielä syntymättömälle prinsessalle jokin aika sitten. Tässä kortissa olen käyttänyt Fiskarsin kohokuviointilaitetta jalanpohjissa ja alareunan ornamenttikuviossa. Ei menny ihan niin kuin kuvittelin tuo nauhojen liimaaminen kuitenkaan. Ensiksikin, nauhoja olisi pitänyt vähän silittää, ettei taitoskohdat näkyisi niin selvästi ja toiseksi, kyllä huomaa, että perheessä asuu laivasuunnittelija: Nauhat muodostavat aivan selvästi huvijahdin perän. Huvittavaa sinänsä, koska minä en ole se, joka niitä laivoja suunnittelee...

Kiva laite tuo kohokuviointialusta muuten, mutta yllättävän vähän sitä tulee käytettyä. Kohokuviointikynää kyllä käytän joka korttia tehdessä, koska sillä nuuttaan paperileikkurin uomaa apuna käyttäen A5-kokoisen kartongin keskeltä, jotta saan kortin kätevästi taitettua.

Kas näin:

Nuuttaussauma eli taitekohta "piirretään" kohokuviointikynän avulla.

Tässä valmis sauma.
Sattuuko joku muuten tietämään kummalta puolelta kortti pitäisi taittaa? Kuuluuko sauman kohopuolen siis jäädä kortin ulko- vai sisäpuolelle? Itse useimmiten jätän sen ulkopuolelle, mutta toisinkin päin olen kokeillut (enkä ole huomannut suurta eroa taitoskohdassa teen sitten kummin päin vain).

Lopuksi taitoksen viimeistely.

Ja tämähän oli tietysti täysin uutta kaikille askartelijoille...

torstai 18. elokuuta 2011

Oma koti hurjan kallis!

Tässä kortissa pääsin testaamaan ensimmäistä kertaa Artemion teksti-leimaa, jolle vain ei ole aiemmin löytynyt käyttöä. Leima on iso, tässä siis leimasta näkyy hyvä jos puolet. Leimasin hopeahtavalla, muihin väreihin sopivalla musteella. Jos olisin huomannut, olisin polttanut tuon leimapaperin reunoja, niin se olisi paremmin kuvastanut osaansa: kirjettä. Papermanian kattokruunu- ja tuolipaperit ovat omiaan luomaan oikeanlaista tunnelmaa uuden kodin kortteihin.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Ah raikkautta!

Ennen:
Tämän kortin tekoon innosti Tiimarin oranssiviivainen taustapaperi. Viivat menevät kivasti sivuttain ja siitä inspiroituneena päätin laittaa muutkin paperit pikkuisen klenoon. Kukkia leikkuroin Fiskarsin leikkurilla ja tuo valkopohjainen pallopaperi niissä on samasta Tiimarin lehtiöstä kuin viivapaperi. Synttäritoivotusten ja neliötarraojen liimaamisen jälkeen kuvittelin tämän kortin olevan valmis, mutta...

Jälkeen:
 ...sitten posti toi Inkadinkadon kukkaleimapaketin! Värittelin ensimmäiseksi tuon tulppaanin ja kun se oli valmis, huomasin, että sehän sopii sävytykseltään juurikin tähän korttiin. Vaikka korttientekijänä kannatankin tietynlaista minimalismia, niin joskus myös enemmän on enemmän! Kortti ikään kuin heräsi henkiin, vaikka tässähän saa jo melkein yliannostuksen oranssista.
(Olen käyttänyt samaa leimaa tässä kortissa, mutta tämä oranssi on syntynyt paaaaaaljon aikaisemmin.)

maanantai 15. elokuuta 2011

Lapsikuoro

Tämä kortti on niin karmea ja ruma, että on ihan pakko julkaista! (Ettette siis täysin luule, että teen vain upeita kortteja! VITSI! hehheh...) Siis ymmärtäähän sen, että makuja on monia, mutta tätä ei kyllä kukaan voi tosissaan sanoa kauniiksi tai onnistuneeksi!

Kortin idea lähti Marianne designin paperista, jossa lauleskeli suloinen lapsikuoro. Koska tein tämän kortin 8 vuotta täyttävälle poikaserkulleni, valitsin siniset taustapaperit ja korttipohjan. Ja sitten yritin saada korttiin hiukan eloa ja lisäsin KELTAISEN härpätyksen (joka on aivan järkyttävä!) tuohon kuoron ja puhekuplan taakse. Huhhuijaa! Olisi pitänyt huomata laittaa ne kuuluisat kolme kruunua vielä...NOT! Puhekuplan reunat kävin läpi valkoisella leimasinmusteella ja kirjoitin "kauniilla" käsialallani onnittelulaulun. Kuoron, jonka halusin olevan pääosassa, kohotin korttipohjasta kohotarroilla. Että sellainen p*ska(rtelu) tällä kertaa...

Käsialasta puheenollen: Ilmoittauduin tänään kansalaisopiston kalligrafikurssille. Tai oikeasti kurssin nimi on "Viimeistellään kortteja kalligrafitekniikalla". Sain vasta kolmannen varasijan. Toivottavasti ainakin kolme peruu, mä nimittäin haluan sille kurssille!

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Perhoset lentää liihottaa...

Edellisen postauksen ruusukortista minulle jäi ylimääräinen raita- ja pallopaperi. Päätin yrittää tehdä samoilla papereilla koristeluiltaan mahdollisimman erilaisen kortin kuin tuo ruusu. Tämän kortin tein siis vaakasuoraan ja paperien yhtymäkohtaan leikkuroin Artemion leikkurilla ihania vihreitä perhosia. Joidenkin perhosten selkään lisäsin puolihelmen ja niitä tuli myös kortin vasempaan yläkulmaan. Kyllä tästä melko erilainen sitten tulikin kuin ruususta. Kuvan ottamisen jälkeen tein tästä kortista kiitoskortin sille ihanalle miehelle, joka oli korjannut skootterimme rekisteriotteen lojumasta Porin kaduilta! (Rekkarin joutuminen hukkaan on vieläkin kysymysmerkki!) Näytti muuten melko tyylikkäältä viinipullon kyljessä tämä tekele.

Tätä tehdessäni huomasin, että tuo Artemion perhosleikkuri leikkaa tarkoituksiini liian pieniä perhosia. Te jotka tiedätte, mahtaakohan Fiskarsin perhosleikkuri leikata isompia? Vai onko leikkureita kenties eri kokoisia?

lauantai 13. elokuuta 2011

Ruusu

Punaruusun hehkuvan
sulle tänään ojennan.
Sen terälehti jokainen
kätkee onnentoivotuksen.

Löysin niin osuvan (ja lapsellisen) runon positiivareiden värssypankista, että oli ihan pakko julkaista tämän kortin yhteydessä. (:
Tässä taas kortti, jota ei ole liiaksi koristeltu, mutta on silti hyvin täyteläinen mielestäni. Täyteläisyyttä korttiin tuo kaksi ehkä jopa yhteensopimatonta paperia, raita ja pallo. (Raitapaperi on muuten samaa kuin tässä kortissa.) Nämä muodostavat keskenään eräänlaisen yhteenkuulumattomuuden selviön. Pääosassa taitaa kuitenkin olla kohotarroilla korttipohjasta nostettu Inkadinkadon ruusuleima.

torstai 11. elokuuta 2011

Varpaat

Meillä asuu 20 pienen pientä "sinistä" varvasta! Näiden varpaiden omistajien vauvantuoksuista huumaantuneena tein onnittelukortit sekä poika- että tyttövauvalle samalla kaavalla. Ja aika kivat tuli, varsinkin tuosta tyttökortista. Siinä on jotenkin niin vauvamaisen suloiset ja karkkiset sävyt. Molemmissa käytin Artemion pallopapereita ja YouDo:n jalkapohja-leimaa. Poikakortin oikeassa yläkulmassa olevat hopeiset pallot ovat ääriviivatarroja.


Tässä kolmikuiset vauvakorttien innottajat ikäjärjestyksessä. (Heillähän on huima 1 minuutti ikäeroa!) Ylempänä Arttu ja alempana Vilho. <3

tiistai 9. elokuuta 2011

Kestävää kehitystä

Tämä kortti on todellinen ekologistin päiväuni! Taustapaperi on marimekkoa: pala lahjapaperipussista, jossa poikamme saivat jotain lahjaksi. Satiininauhat on (taas) uudelleenkäytetty mustasta ja valkoisesta topista. Ja valkoinen lappu, jolle onnea-teksti on leimattu, on Ikean laatikoiden mukana tullutta paperia. Säteilen ylpeyttä. Vaikka en itseäni kovin "vihreänä" pidäkään, niin tällainen kierrätyshän on muodikasta!

Ja kortti itsessään muutenkin on nappisuoritus (vaikka se roikkui työpöydällä keskeneräisenä monta päivää, kun oli ideat hukassa). Kortti on pääväriltään musta, olematta ollenkaan synkkä. Mustan kaverina valkoinen ja turkoosi tuovat kaivattua pirteyttä korttiin. Ja taas kerran: vähemmän on enemmän! Kun pitää koristelut maltillisina, lopputulos on tyylikäs.

maanantai 8. elokuuta 2011

Vihreää pitsiä

Tämän kortin resepti on hyvin yksinkertainen: papereita (monta päällekkäin), kulmien pyöristys, timantteja, satiininauhaa ja muutama perhonen. Ja vaikka korttipohja sekä pitsipaperi on joulunvihreää, ei tästä kokonaisuudesta kyllä saa joulua tekemälläkään. Satiininauhan ja perhosten raikas keväänvihreä keventää kivasti kortin muuten niin raskasta olemusta.

torstai 4. elokuuta 2011

Paketilla onnea

Tässä kortissa käytin tummaa taustapaperia ja iloisen värikkäitä leimasinmusteita. (Samoin kuin pöllökorteissa.) Lahjapaketti-leimasin on Papermanian, samaa sarjaa pöllön kanssa. Yhtä paketeista joutui korostamaan puuväreillä, kun tuo ColorBoxin baby blue-muste oli niin hentoista, ettei meinannut paketin nauhat erottua ollenkaan. Lisäsin vain satiininauhaa (josta taas osa uusiokäytetty poikieni vaatteista), timantteja ja ääriviivatarroja - kaikkia luottotarvikkeitani korttiaskartelussa. Tämä kortti jos mikä on minun näköiseni, tykkään.

tiistai 2. elokuuta 2011

Simpukkasaari

Leikin taas hieman taiteilijaa ja värittelin Distressillä (ja edelleen sillä meikkisiveltimellä!) valkoisen paperin, jolle painoin tuon ihanan Artemion simpukka-meritähti-leiman. Hain leiman kaveriksi merellisiä sävyjä, jotka sitten kivasti löysinkin, mutta tarkoituksenani ei kyllä ollut tehdä autiota hiekkasaarta, jolta tämä kortti nyt näyttää. Eli öööö...mä ottasin autiolle saarelle mukaan kolme simpukkaa, yhden meritähden ja sit sellasen huonosti solmitun rusetin. HAH :D ! Yläosan simpukkatarrat ovat jotain 10 vuotta vanhoja, mutta vihdoin löysin niillekin käyttöä.

maanantai 1. elokuuta 2011

Otava

Innostuin niin kovasti leimaamaan tuota onnea-paperia, että sen seurauksena syntyi sitten tällainenkin kortti. Asettelin tähtiä pitkän tovin, enkä edes itse huomannut, että ne muodostavat tuon kaikkien tunteman tähtikuvion! Isäni laski tähdet tarkkaan ja tokaisi, että seitsemän, siinähän on Otava, kun näki tämän kortin valmiina. Taustapaperikin sopii tähtiteemaan - aivan kuin nuo siinä olevat pisteet olisivat kauempana loistavia tähtiä.