Olen sitten niin paljon nauttinut tästä osittaishoitovapaajärjestelystä, siis siitä että olen vain neljä päivää viikossa töissä. Ja nyt se vasta ihanaa onkin, kun on kesä. Osittainen hoitovapaani on sovittu elokuun loppuun ja tänään päätin, että sitä jatketaan. Siis mikäli se työnantajalle käy.
Pojille varsinkin tekee hyvää saada yksi ylimääräinen vapaapäivä viikossa, minusta kun tuntuu etten työpäivinä heitä juuri edes kerkeä nähdä, työmatkani kun on niin pitkä.
Viime perjantaina vietimme taas poikien
kanssa ihanaa vapaapäivää. Laulettiin, leikittiin, syliteltiin, pyöräiltiin,
kitkettiin ja kasteltiin kasvimaata - kaikkea sellaista normaalia, mitä
kerkeää tehdä liian vähän viikolla töistä päästyään.
Ystäväni kävi myös pistäytymässä ja toi samalla Dermosil-tilaukseni.
Miehen tultua töistä saimme vieraita ja leivoin kolakeksejä, joita tein ensimmäisen kerran poikiemme 2-vuotissynttäreille toukokuun lopussa. Olivat varsinainen menestys.
Ohjeesta ja synttäreistä juttua myöhemmin.
Kolakeksien perään pyöräytettiin vieraiden kanssa vielä kakku 19-vuotta täyttävälle siskolleni. Hänen toiveenaan oli perhoskakku. Yksinkertaisimmin onnistui, kun leikkasi ympyränmuotoisen kakkupohjan kahtia ja käänsi palaset näin ulkokaaret vastakkain. Ei mikään maailman kaunein luomus, mutta hyvää oli! Välissä oli nutellaa ja mansikkaa, päällä kerma-rahkaseosta ja karkkeja. Tuntusarvien hommaa hoisivat tikkarit.
Lauantaina aurinko porotti täydeltä terältä, mutta tuuli oli kohtalainen. Täydellinen sää auringonotolle, kun ei tule liian kuuma. Siskoista sain auringonottoseuraa.
Pyysin yhtä siskoista ottamaan mukaansa uuden Dysoninsa, sillä halusin testata sitä. Tuntui oudolta vetää perässään tätä kapistusta, kun on tottunut keskuspölyyn.
Tehokas Dyson oli kuin mikä. Minun piti vain vähän testata, mutta jotenkin tällä sitten imuroitui koko huusholli. Ja huh, minkä pölysaldon sain aikaiseksi! Joko meidän imuri on todella tehoton tai sitten vain imuroin liian harvoin...
Sinä aikana kun "testailin" imuria, viihdyttivät siskot poikia ja loihtivat meille samalla herkullisen päivällisen. Koskenlaskija-kanakastiketta riisillä.
Päivällisen jälkeen kerkesin vielä leikata ruohon, käydä saunassa, pestä ja lajitella pyykkiä, katsella elokuvaa
ja aloitinpa yhden uuden käsityönkin. Ei ole iso juttu, mutta katsotaan tuleeko koskaan valmiiksi...
Sunnuntaina nautittiin pitkästä aamusta. Syötiin, mitä jääkaapissa sattui olemaan, ruuanlaitosta ei jaksanut ottaa ressiä. Neuloin uutta käsityötäni, luin kirjaa ja otin poikien kanssa pitkät päikkärit.
Iltasella lähdettiin kamalassa kaatosateessa kyläilemään.
Perillä meitä odotti tuore raparperipiirakka kahvin kanssa.
Talon isäntä oli myös keittänyt raperpereista mehua. Mehusta on kuulemma tulossa jonkinlainen booli juhannusjuhliimme. Jännityksellä odotellaan koko juhannusseurue, millaista boolia oikein tulemme saamaan.
Sain raparpereja myös tuliaisina kotiin, ja sunnuntai-iltanayönä niistä valmistui vielä piirakka töihin vietäväksi.(Jonka tietysti maanantaiaamuna unohdin kotiin. Lapset hoitoon vietyäni onneksi muistin kömmähdyksen, ja hain vielä piirakan kotoa matkaani. Myöhästyin töistä 15 minuuttia, mutta sain anteeksi, koska mulla oli niin hyvä syy. ;) )
Semmosta meidän viikonloppuun, mitäs teille? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti