Porojen jouluyö

Tämän vuoden joulukortteihin pohdein ulkoasua pitkään. Pyörittelin ja kierittelin, kokeilin ja kompastuin. Palaset loksahtivat paikalleen lopulta kuitenkin kuin itsestään, kun muistin poropaperit, jotka olin ostanut jo viime vuonna Sinooperista.

Tummansininen himmeästi hohtava paperi on Tiimarista. Sille kirjoitin valkoisella geelikynällä hyvät jouluntoivotukset omalla käsialalla. Ympärillä on hopeisia ääriviivatarrapalluroita, kuvastamassa kuulasta tähtitaivasta - tai lumisadetta. Kortin saaja itse päättäkööt, näkeekö hopeatarrat tähtinä vai hiljalleen alas tippuvina lumihiutaleina.

Kortin sisäosassaan kirjoitin kauniin joulurunon:

Häikäisten vaikka

maiset valot hohtaa

ja hehkuu radoillansa tekokuut,

kun katse

Joulutähden loiston kohtaa

jää varjoon silloin

kaikki valot muut.

Hienoisen karsinnan jälkeen meidän perheeltä lähti matkaan tasan 40 joulukorttia. Enempään minulla ei olisi ollut materiaaleja. 

Ihanaa, että on paljon rakkaita ystäviä ja sukulaisia.