Olemme siitä erikoinen suku (äidin puolelta), että kukaan ei omista mökkiä, enää.
Onneksi on kuitenkin kivoja mökkejä, joita voi vuokrata. Vaikka juhannukseksi.
Samaan tapaan kuin viime vuonna, tätini oli tänäkin vuonna vuokrannut mökin, jonne kokoonnuimme kolmenkymmenenneljän hengen seurueella juhlimaan juhannusta. Lähisuvussani on paljon sairaanhoitoalan ihmisiä, joten osa juhlijoista kyllä kävi välillä hoitamassa työnsä, mutta palasi sitten taas möksälle juhannuksen viettoon. Eli ei meitä ihan koko aikaa ollut 34:ää ihmistä paikalla, mutta liki.
Mökki oli vuokrattu torstaista sunnuntaihin. Meidän perhe aloitti mökkeilyn vasta perjantaina, mutta suuri osa väestä oli saapunut mökille jo torstaina. Mm. viisi urheilijaa pyörillä.
Joka päivä syötiin hyvin ja kukin oli vuorollaan vastuussa keittiöstä.
Äitini vastuulla oli kala joka päivä, hän kun haltsaa kalan kuin kalan valmistuksen täydellisesti. (Kalamiehen vaimo.)
Vaikka juhannussää oli kolea, kävi nuoriso uimassa ahkerasti joka päivä. Ja sauna oli tietysti lämpimänä aamusta iltaan.
Itse en tänä juhannuksena uskaltautunut uimaan, saunassa kävin kyllä.
Yllätys iskälle, äidiltä.
Kertsikuppirivistö, yli puolet puuttuu.
Perjantaina mun vuoro keittiössä oli aika löysä. Kaadoin kaffeet kuppiin, edes kahvia mun ei ollut tarvinnut keittää itse. :D
Isäni täytti pyöreitä juhannuksena, joten hänen kunniakseen äiti leipoi mansikkakakun. Tämä kakku ei kauaa ehtinyt vanheta, ehkä kymmenen minuuttia?
Yhtenä päivänä lähdettiin veljen kanssa melomaan. Sen verran oli kylmä, että kuljin koko juhannuksen talvitakki päällä. Enkä muuten ollut ainut! Kylmän ja tuulisen sään hyvä puoli oli se, että hyttyset eivät eksyneet juhannuksenviettoon ollenkaan. Kylmän voi karkottaa riittävällä vaatekerralla, mutta hyttysiä ei pääse pakoon vaikka olisi pukeutunut kuin mehiläiskasvattaja ja suihkuttanut päällensä pullollisen Offia. Think positive!
Törmättiin matkalla tuttuihin hauennarraajiin.
Aina kun nuotiossa oli tuli, löytyi sieltä myös meidän pikkuinen grillimaisteri.
Yötön yö ja mökki.
Öisin kisailtiin
nimeä. Pelin idea on seuraava: valitaan jokin kirjain ja päätetään pelataanko naisten vai miesten nimistä. Okei, E:llä alkavat naiset. Joku ottaa aikaa (esim. 2min) ja sen aikana kirjoitetaan ylös niin monta E:llä alkavaa naisen nimeä kuin muistaa. Kun aika on mennyt, jokainen sanoo vuorollaan kirjoittamansa nimet. Jos olet muistanut sellaisen nimen, jota joku toinen ei muistanut, saat siitä pisteen. Jos kolme henkilöä ei ole mustanut sinun kirjaamaasi nimeä, saat kolme pistettä jne. Peliin tarvitaan vähintään kaksi henkilöä, ylärajaa ei ole. Jos osallistujia on monta, voi muodostaa joukkueita, kuten me teimme.
Meitin nuoriso notskilla.
Klo 01:30 melontakisa alkamassa. Taustalla tuomari soutupaatissa.
Naiset vs. miehet. Siskoni ja miehensä kanotointi ei ollut mennyt ihan putkeen (hahahah, oli meillä hauskaa, kun sitä tarinaa kuunneltiin :D) ja siitä suivaantuneina kaksi siskoani haastoivat miehensä melontakisaan. Ja naiset voitti! Olin niin ylpeä pikkusiskoistani.
Sunnuntaina ruuan jälkeen paisettiin monen litran plättytaikina. Enon vaimon kanssa vielä jatkettiin taikinaa, kun tuntui, ettei kahden litran satsi riittänyt mihinkään.
Ja komiaa tuli, kun voissa paistoi.
Mahat täynnä lättyä istahdimme autoon ja lopulta kaarsimme kotipihaan sopivasti lasten nukkumaanmenon aikaan.
Oli oikein mukava juhannus, kiitos järjestäjille! ♥
Olen tykännyt tästä Vero Modan jakusta todella paljon. Tätä keväällä kaupassa kokeillessani myyjäkin totesi, että tuohan on ihan sun näköinen. No niin on! Sivuvetskari on hauska yksityiskohta ja oikeastaan koko vaatten juju. Se rikkoo kivasti, mutta ei perinteisesti vaakaraidoitusta, ja tekee vaatteesta tosi helpon pitää päällä. 
