Kuluneella viikolla tapahtunutta

Täytyy sanoa, että minua ei kyllä yhtään haittaa tämä takakesä, ei sitten ollenkaan. Saa kulkea balleriinoissa ilman mummusukkia (=ihonväriset ohkaiset nilkkasukat) ja viedä lapset päiväkotiin ilman kahtakymmentä eri vaatekerrosta. Ja sitten voi mennä vaikka joka päivä heittelemään frisbeeta kauniisti punertuneiden ja kellastuneiden puiden lomaan, koska aurinko paistaa aina vain. Tekisi kauheasti mieli tehdä joku ruskamatkakin, mutta siihen ei taida tänä syksynä olla mahdollisuutta. Ehkä joku yhden illan ruskaretki lähialueelle saattaisi onnistua, laitetaanpa harkintaan.

Syksyä ei näy eikä kuulu, joten ilmojen lisäksi kuumana on käynyt myös meidän grilli.

Ja uskokaa, emme syöneet tällaista määrää pelkästään perheen kesken, kyllä meillä oli ruokavieraita.

Tämä kaunis syksy on saanut minut myös liikkumaan. Päätin, että kunnon on kohottava, kun siskon luokse mennessäni nousin portaita viidenteen kerrokseen ja olin läkähtyä. Ennen mieheni tapaamista (yhdeksän vuotta sitten, heh) asuin neljännessä kerroksessa ja juoksin portaat ylös alas joka päivä moneen kertaan. Ja silloin se ei todellakaan tuntunut missään! Tavoitteeni onkin nousta portaat viidenteen hengästymättä, mieluiten lokakuun loppuun mennessä. Olen nyt suorittanut aerobista vähintään neljä kertaa viikossa, reippaasti kävellen tai hölkäten. Lisäksi olen käynyt satunnaisesti ryhmäliikuntatunneilla. Ja tietysti olen karsinut ruokavaliostani turhia hiilihydraatteja, joita muuten oli paljon!

Yksi päivä lenkiltä tullessani meidän pihalla oli niin hauskan näköisiä ruohonleikkaajia, että oli pakko hakea kamera sisältä ja räpsiä muutama kuva. Ruohoa on leikelty ahkerasti poikien toimesta koko kesä ja leikkureista onkin jatkuvasti "peesa loppu". Mutta mistä ne nuo aurinkolasit keksivät?

Ei meinannut edes minikuuset pysyä pystyssä, kun nämä ganstat huristelivat leikkureillaan menemään.

Ruohonleikkuupuuhien yhteydessä veli keräili satoa kasvimaaltamme. Porkkanat olivat kaikkein hauskin saalis, joka kasvimaasta saatiin. Muistaisin jotenkin, että kylväjällä kävi jotain sellaista kuin "oho, nyt tää pussi kaatu..." ;)

Jos oikein käytät mielikuvitustasi, niin näetkö silmät? Ja kaksi porkkanaa pussailemassa?

Kuluneella viikolla siivotessani olin jo heittää tämän kukanröntin pois, sillä näytti, että se oli kukintansa kukkinut.

Lähemmin tulilatvaa tarkasteltuani kuitenkin huomasin, että sehän on kasvattanut uusia nuppuja vaikka kuinka. On tämä aurinkoinen syksy ollut varsinainen ihmeidentekijä.

Kuluvan viikon paras juttu on kuitenkin ollut työkaverin tytöltä saatu hellyyttävä kirje.
Kirje on nyt koristamassa jääkaapinoveamme ja piristämässä minua aina kun kuljen keittiöön tai sieltä pois.
Ihana Emma ♥

Energistä loppuviikkoa ruutujen sille puolen!