keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Mistä on hyvä juhannus tehty?

No ainakin

 kauniista maisemista,

mökkeilystä ja sukulaisista
(tyhjenevistä ilmapatjoista ja pylly lattialla nukkumisesta),

 oman maan salaatista,

hyvästä ruuasta,

järvestä,

talviturkin heittämisestä,

auringosta
(ihanista lapsenvahdeista),

vesileikeistä
(uimisesta, saunasta, uimisesta, saunasta, uimisesta, saunasta, uim...),

nuotiosta ja yöttömästä yöstä,

keskiyön muurinpohjalätyistä,

 valurautapatagrillistä ja possunulkofileestä,

ystävistä
(miehen angiinasta),

saunasta ja paljusta,

juhannustansseihin valmistautumisesta,

kuva
juhannustansseista,

kuva
lempibändistä,

 aamuyön omatekoisista hampurilaisista ja grillatuista vaahtokarkeista

sekä sunnuntain ulkoaamukahvin jälkeisestä ilmakiväärikisasta.

Vielä kun olisi saanut aloittaa loman juhannuksesta, niin olisi hiponut täydellisyyttä.
Noh, kolme viikkoa enää/vielä/enää/vielä...
Mulla se on vielä edessä, loma meinaan. ;)

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Viikonlopun touhotukset

Olen sitten niin paljon nauttinut tästä osittaishoitovapaajärjestelystä, siis siitä että olen vain neljä päivää viikossa töissä. Ja nyt se vasta ihanaa onkin, kun on kesä. Osittainen hoitovapaani on sovittu elokuun loppuun ja tänään päätin, että sitä jatketaan. Siis mikäli se työnantajalle käy.
Pojille varsinkin tekee hyvää saada yksi ylimääräinen vapaapäivä viikossa, minusta kun tuntuu etten työpäivinä heitä juuri edes kerkeä nähdä, työmatkani kun on niin pitkä.

Viime perjantaina vietimme taas poikien kanssa ihanaa vapaapäivää. Laulettiin, leikittiin, syliteltiin, pyöräiltiin, kitkettiin ja kasteltiin kasvimaata - kaikkea sellaista normaalia, mitä kerkeää tehdä liian vähän viikolla töistä päästyään.

 Ystäväni kävi myös pistäytymässä ja toi samalla Dermosil-tilaukseni.

Miehen tultua töistä saimme vieraita ja leivoin kolakeksejä, joita tein ensimmäisen kerran poikiemme 2-vuotissynttäreille toukokuun lopussa. Olivat varsinainen menestys.
Ohjeesta ja synttäreistä juttua myöhemmin.

Kolakeksien perään pyöräytettiin vieraiden kanssa vielä kakku 19-vuotta täyttävälle siskolleni. Hänen toiveenaan oli perhoskakku. Yksinkertaisimmin onnistui, kun leikkasi ympyränmuotoisen kakkupohjan kahtia ja käänsi palaset näin ulkokaaret vastakkain. Ei mikään maailman kaunein luomus, mutta hyvää oli! Välissä oli nutellaa ja mansikkaa, päällä kerma-rahkaseosta ja karkkeja. Tuntusarvien hommaa hoisivat tikkarit.

Lauantaina aurinko porotti täydeltä terältä, mutta tuuli oli kohtalainen. Täydellinen sää auringonotolle, kun ei tule liian kuuma. Siskoista sain auringonottoseuraa.

Pyysin yhtä siskoista ottamaan mukaansa uuden Dysoninsa, sillä halusin testata sitä. Tuntui oudolta vetää perässään tätä kapistusta, kun on tottunut keskuspölyyn.

Tehokas Dyson oli kuin mikä. Minun piti vain vähän testata, mutta jotenkin tällä sitten imuroitui koko huusholli. Ja huh, minkä pölysaldon sain aikaiseksi! Joko meidän imuri on todella tehoton tai sitten vain imuroin liian harvoin...

Sinä aikana kun "testailin" imuria, viihdyttivät siskot poikia ja loihtivat meille samalla herkullisen päivällisen. Koskenlaskija-kanakastiketta riisillä.

Päivällisen jälkeen kerkesin vielä leikata ruohon, käydä saunassa, pestä ja lajitella pyykkiä, katsella elokuvaa

ja aloitinpa yhden uuden käsityönkin. Ei ole iso juttu, mutta katsotaan tuleeko koskaan valmiiksi...

Sunnuntaina nautittiin pitkästä aamusta. Syötiin, mitä jääkaapissa sattui olemaan, ruuanlaitosta ei jaksanut ottaa ressiä. Neuloin uutta käsityötäni, luin kirjaa ja otin poikien kanssa pitkät päikkärit.

Iltasella lähdettiin kamalassa kaatosateessa kyläilemään.

Perillä meitä odotti tuore raparperipiirakka kahvin kanssa.

Talon isäntä oli myös keittänyt raperpereista mehua. Mehusta on kuulemma tulossa jonkinlainen booli juhannusjuhliimme. Jännityksellä odotellaan koko juhannusseurue, millaista boolia oikein tulemme saamaan.

Sain raparpereja myös tuliaisina kotiin, ja sunnuntai-iltanayönä niistä valmistui vielä piirakka töihin vietäväksi.(Jonka tietysti maanantaiaamuna unohdin kotiin. Lapset hoitoon vietyäni onneksi muistin kömmähdyksen, ja hain vielä piirakan kotoa matkaani. Myöhästyin töistä 15 minuuttia, mutta sain anteeksi, koska mulla oli niin hyvä syy. ;) )

Semmosta meidän viikonloppuun, mitäs teille? :)

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Pienen pieni onnittelukortti

Kesäkuun alun onnittelukortit ovat tietysti keltaisia tai oransseja ja niissä lentää perhosia.


Välillä on kiva tehdä tällaisia vähän pienempiä kortteja. Kivasti onnistuu esimerkiksi tagiin, kuten tässä.

Sävytin tagia vähän oranssilla leimasinmusteella. Onnitteluleiman leimaamiseen käytin punaista Promarkeria. Perhosia napsauttelin Fiskarsin ja Artemion leikkureilla ja käytin ensimmäistä kertaa 3D-ainetta niiden päällä, vaikka purkki on laatikoissani lojunut jo kaksi vuotta. Mustavalkoinen paperi, jonka päällä perhoset lentelevät, on Marimekkoa - pala lahjapussia.

torstai 6. kesäkuuta 2013

Ja sitten ne Tampereen ostokset

Kun lähdin Tampereelle koulutusmatkalle, olin jo paljon ennen reissua päättänyt vihdoinkin käyväni Cottonissa. Sitä kun oli niin monessa blogissa ylistetty (ja minä kun olen mainosten uhri).

Olin myös päättänyt, etten lähde liikkeestä ilman Tory Burchin mustia Reva -balleriinoja.


Toisin kävi.


Revoista ei ollut tarjolla kokoani mustana.
Testasin tummansinisiä, mutta väri ei miellyttänyt silmääni ja muutenkaan malli ei sopinut jalkaani kovin hyvin. Kun myyjä ehdotti tätä Caroline-mallia, emmin, sillä vierastin tuota kuminauhaa, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Malli sopi jalkaani tosi hyvin ja koska pidän kiiltonahasta tällä hetkellä todella paljon, lähdin liikkeestä tyytyväisenä Carolinejeni kanssa.


Kengät olivat jalassani heti seuraavana päivänä ja jes, ne huomattiin. Jesjes, niitä kehuttiin. Jesjesjes, olin tehnyt oikean päätöksen. Täytyi olla hyvä ostos!
Vähän minua jäi vielä kutkuttelemaan yhdet Korsin sandaalit, niille olisi ollut kelejäkin jo tänä kesänä. Vitsit kun ei oo miehellä nyt mitään merkkipäiviäkään tässä lähiaikoina tiedossa... Täytyy ehdottaa vaikka jotain Särkkis-reissua... ;)

Stockan kemppariosastolta hain mukaani Escadan Cherry in the Air -tuoksua, johon ihastuin yksissä työporukan pippaloissa. Ihastun todella, todella harvoin uusiin tuoksuihin, joten tätä oli sitten saatava heti. Olisi kannattanut jättää tämä pullo Tampereelle, sillä arvatkaapa oliko tätä Sokoksella pikkuisen halvemmalla täällä Porissa...

Ja jos joku tietää, niin auttakaa!
Mihin kaikkialta on kadonnut luottohajuveteni Betty Barclay Woman No 2? Tämä Escadan on kausituoksu, mitä sitten käytän kun tätä ei enää valmisteta?

Stockmannilta mukaani lähti myös muutamia (kesä)housuja, yksi paita ja vyö.
Kaikki olleet jo ahkerassa käytössä.

Lisäksi ostin pojille takit Hennesiltä. Ja kyllä vaan, samanlaisia olisi saanut täältä Porista, että ihan turhaan raahasin niitäkin sen 120 km. Mut onhan se sit kiva sanoo, et ne on Treeltä ostettu. Sisäpiirin vitsi, heh ja hah!

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Tampereella nääs ja taas

Liki kolme viikkoa sitten olin Tampereella koulutuksessa kaksi päivää.
Ihan all by myself.
Ei lapsia, ei miestä, ei huonekaveria. Ei velvoitteita. Paitsi tietysti kouluttautua.
Oli aika ihanaa! Mennä ja tulla ja syödä ja nukkua juuri silloin kun itseä huvitti.

Kuva

Työkaverini oli varannut minulle huoneen Sokos Hotel Tammerista, joka oli mielestäni äärimmäisen hyvä ja hieno hotelli. Sisäänkirjautuessa minulle kerrottiin sen rakennuttajasta ja historiasta.

Kuva

Sokos Hotel Tammer rakennettiin vuonna 1929 ja se on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vanhin toiminnassa oleva hotelli. Tampereen teknillinen seura, joka hotellin aikanaan rakennutti, halusi siitä kansainvälisen vertailun kestävän loistohoteliln. Tämän vuoksi kaikki rakennusmateriaalit olivat ensiluokkaisia pienintä yksityiskohtaa myöden.


Vanhanaikaisuus oli säilytetty hotellissa hienosti. Katsokaapas vaikka tätä hanaa. (Kovin käytännöllinen tällainen kierrettävä malli ei kyllä ole!)


Myös veskipönttö oli säilyttänyt vanhanaikaisen ulkomuotonsa.


Hotellissa oli hauskoja pieniä juttuja, joilla yöpyjää oli huomioitu. Esimerkiksi yöpöydällä... Mutta siitä en viitsi paljastaa enempää, jos joku teistä on Tammeriin majoittumassa vaikkapa kesälomareissullaan.
Huoneeseen oli varattu myös (vaaleanpunainen!) lemmenlukko, jonka olisi saanut käydä sujauttamassa vaikkapa Patosillan kaiteeseen rakkaansa kanssa ikuisen rakkauden merkiksi. Joo, mut en mä yksinäni... :D


No sitten siitä minun päivästäni. Heti koulutuksen loputtua heitin kamat huoneeseeni ja lähdin shoppailemaan. Koulutusporukka pyysi terassille ja syömään, mutta minulla oli muita suunnitelmia. Olin päättänyt käydä ainakin Cottonissa ja Stockalla...


Ja niinhän minä kävin. Ja tiesin aika lailla tasan tarkkaan, mitä Cottonista halusin mukaani. Vihjeenä kuvan pinkki-oranssi laatikko.


Rankan ostoskierroksen jälkeen palasin hotellille ja rentouduin katselemalla loppuun Suomi-Slovakia-pelin, jonka Suomi hienosti voitti!


Illalla lähdin yksikseni vielä syömään ja terassille juomaan yhden siiderin (Somersby ♥) ja töllistelemään Tampereen torstai-iltaa.

Puoli yhdeltätoista olin takaisin hotellilla ja puoli kahdeltatoista sikeässä unessa.


Aamupala tarjoiltiin upeassa Tammerin salissa, jota koristavat kristallikruunut ja upeat linnamaiset verhot ja pylväät.


Aamupalalla oli panostettu siihen, että tarjottavat on tuotettu lähellä. Kahvi tuotiin suoraan pöytään ja sämpylät höyrysivät, ne olivat vastaleivottuja. Ekstrapisteitä minulta siitä, että tarjolla oli suurta herkkuani mustaamakkaraa! Kehaisinkin yhdelle tarjoilijalle, että aamupalanne on kerrassaan mainio!

Kyllä näillä eväillä oli mukava aloittaa uusi koulutuspäivä.
Ja olipas mukavaa saada vähän vaihtelua normaaliin työviikkoon. Tampere vaan on niin jees!