torstai 20. joulukuuta 2012

Porojen jouluyö

Tämän vuoden joulukortteihin pohdein ulkoasua pitkään. Pyörittelin ja kierittelin, kokeilin ja kompastuin. Palaset loksahtivat paikalleen lopulta kuitenkin kuin itsestään, kun muistin poropaperit, jotka olin ostanut jo viime vuonna Sinooperista.


Tummansininen himmeästi hohtava paperi on Tiimarista. Sille kirjoitin valkoisella geelikynällä hyvät jouluntoivotukset omalla käsialalla. Ympärillä on hopeisia ääriviivatarrapalluroita, kuvastamassa kuulasta tähtitaivasta - tai lumisadetta. Kortin saaja itse päättäkööt, näkeekö hopeatarrat tähtinä vai hiljalleen alas tippuvina lumihiutaleina.


Kortin sisäosassaan kirjoitin kauniin joulurunon:

Häikäisten vaikka
maiset valot hohtaa
ja hehkuu radoillansa tekokuut,
kun katse
Joulutähden loiston kohtaa
jää varjoon silloin
kaikki valot muut.


Hienoisen karsinnan jälkeen meidän perheeltä lähti matkaan tasan 40 joulukorttia. Enempään minulla ei olisi ollut materiaaleja. 
Ihanaa, että on paljon rakkaita ystäviä ja sukulaisia.

4 kommenttia:

  1. Jälleen kerran todella hieno kortti !kiitos kortista♥

    VastaaPoista
  2. Kaunis runo. Oletko ihan itse sen keksinyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En suinkaan ole keksinyt runoa itse. Sain vuosia sitten pikkuserkultani joulukortin, johon tämä runo oli kirjoitettu. Hän muistaaksen sanoi, että se on jostakin joululaulusta? En ole varma, koska en ole laulua kuullut. Mutta kaunis runo eniveis.

      Poista